Day 06 – A book that makes you sad

Kirjoja, jotka tekevät minut surulliseksi voisin listata loputtomiin. Ja nyt kun valitsin yhden, tuntuu että joku toinen olikin vielä surullisempi. No, mutta tässä kuitenkin yksi kirja, joka sai kyllä aikaan muutamat kyyneleet ja jätti jälkeensä ahdistuksen ja surullisen olon.

Nevil Shute: Viimeisellä rannalla (1958)

Se, mistä Sir Elwodin hiljaiset värit laulaa ja mistä Stanley Kramer ohjasi elokuvan (On the Beach, 1959), se on lähtöisin Nevil Shuten teoksesta Viimeisellä rannalla. Itseasiassa ensin olen katsonut elokuvan (moonia monia vuosia sitten), sen jälkeen tajunnut, että samasta aiheesta on laulukin, sen jälkeen keskustellut aiheesta kavereiden kanssa ja vasta sen jälkeen tarttunut kirjaan.

Kirja oli ehkä osin pitkästyttäväkin (tai ehkä vain 50-luvun kirjoitustyyli oli vähän erilainen), mutta vauhtiin päästyään se oli kyllä myös koskettava. Teos kertoo siis koko maapalloa ravisuttavasta sodasta, joka jättää jälkeensä radioaktiivisen pölyn. Elämä pohjoisella pallonpuoliskolla on tuhoutunut, ja eteläiselläkin on enää noin 9 kuukautta aikaa, kunnes pöly tulee sinnekin. Se, kun ihmiset tietävät ettei aikaa ole, on surullista. Kaikki haluaisi elää normaalia elämää, mutta elävät kuitenkin vain jonkinlaisessa unessa koko ajan, tietäen että aikaa ei ole enää paljon. Elokuvakin on muuten todella surullinen. :(

Ja pienenä loppujuttuna, Nevil Shute kuulemma on ennustanut hänen aikaisemmassa kirjassaan miten Englannille käy toisessa maailmansodassa. Toivottavasti Shute ei ole liian hyvä ennustaja muiden kirjojensa kanssa.