keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Kirja-arvio: Tuhat loistavaa aurinkoa

Matkalla Helsingistä Lappiin ja takaisin ehtii paitsi ajaa yli 2 000 kilometriä, myös nauttia kesäloman parhaista puolista kuten hyvästä kirjasta. Tämän kertainen matkalukemiseni tosin ei mitään kevyttä tavaraa ollut, mutta sitäkin parempaa. Sain viime jouluna siskoltani lahjaksi Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -teoksen, mutta kirjan kimppuun pääsin valitettavasti vasta nyt.



Tuhat loistavaa aurinkoa on Leijapojan tekijän uskomattoman hieno kuvaus Afganistanista, sen sodasta, julmuuksista ja ihmiskohtaloista. Kirja kertoo kahden nuoren naisen tarinan kaupungissa, jossa naisilla ei pahimmillaan ole minkäänlaista arvoa elämässä. Jossa naiseus ja koko elämä ja sen kolhut piilotetaan peittävän burqan alle, ja jossa naisten kohtalosta päättävät vain ja ainoastaan miehet, hirmuhallinto ja sodat.

Tällaisen kirjan lukemisen jälkeen unohtaa ainakin hetkeksi omat pienet ongelmansa. Jo pelkkä sota omassa maassa olisi tarpeeksi paha, mutta jos sen lisäksi joutuisi kestämään perheen menetyksen, kymmeniä vuosia vanhemman aviomiehen, joka arvostaa jopa rikollisia omaa aviopuolisoaan enemmän ja jonka nyrkkejä, pilkkaa ja halveksuntaa joutuu kestämään monia vuosia. Pahinta on, ettei ulkomaailmassa asiat ole yhtään paremmin. Aviopuolisolta karkaamisesta kun joutuu vankilaan tai vähintään kivitettäväksi.

Surullisinta kirjassa on se, että se on täynnä faktaa. Lukemisen arvoinen ehdottomasti!